Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys

Ruovikon niittojätteen hyötykäyttäminen 


Traktori
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen ideoimassa ja toteuttamassa hankkeessa kokeiltiin uutta tapaa käyttää hyödyksi rannoilta leikattujen ruovikoiden niittojätettä. Koe kesti elokuusta 2014 - jolloin ruovikko niitettiin - aina syyskuun alkuun 2015. Kerätty niittojäte aumattiin ja levitettiin lopulta pellolle lantakoneella ravinteiksi.

Inspiraatio paikalliselta tasolta

Kirkkojärven projekti alkoi kehittyä, kun mietittiin miten käyttää ruovikoiden pakollisesta leikkuusta kerätty kasvimassa hyödyksi. Eräs paikallinen viljelijä lausahti: ”Eiköhän se vuoden kasassa oltuaan leviä lannan levitysperäkärryllä pellolle”. Normaalisti niittojäte vietäisiin välittömästi rannalta riittävän etäälle ja läjitettäisiin metsään tai joutomaalle. Tämä vaatii merkittävän työpanoksen, mutta samalla luovutaan ruo´on hyötykäytöstä. Pellolle levitettynä ruoko tulisi käytetyksi ravinteineen. Myös peltomaan rakenne paranisi. Sysäys projektin kehittämisestä esikoetta pidemmälle tuli ELY-keskuksen VELHO-hankkeesta, jonka tekemät ruokotutkimukset ja hakkeessa työskennelleiden tuki kannustivat viemään hanketta pidemmälle. Saaristomeren Suojelurahaston myöntämä rahoitus mahdollistikin sitten kokeen toteuttamisen.Auma

Auma käyttöön

Ruoko niitettiin elokuussa 2014 ja varastoitiin hetimiten aumaan Kiskon Kirkkojärven lähellä olevalle pellolle. Viljelijän oli tiedettävä pellolle tuleva ravinnemäärä, joten sitä piti mitata. Lisäksi ruokomassan levittämisen täytyi olla jouhevaa, jotta se kestäisi pellon muokkauksen.

Palkitsevat mittaustulokset

Kokeesta kerättiin paljon tieteellistä aineistoa, josta kyettiin tekemään hanketta edistäviä johtopäätöksiä. Auman tilavuus oli alussa noin 68 m3 ja lopussa noin 38 m3. Ruoko sai lahota aumassa vuoden ja se levitettiin kuivalannan levitykseen käytetyllä traktorin vaunulla (Bergman 800 Täsmä) syyskuussa 2015 auman viereiselle pellolle. Ruoko oli pehmennyt aumassa niin, että se oli vaivatonta levittää ja hajosi alle 5 cm:n pituisiksi palasiksi. Kokeesta saadut tulokset antavat perusteen olettaa, että levitys voitaisiin suorittaa jo niittoa seuraavana keväänä tai talvena. Myös nyt käytetty yksinkertaisempi levityslaite voisi tulla kysymykseen.

Ruokomassasta otettiin näytteet ennen pellolle levitystä. Keskimääräinen tilavuuspaino aumassa oli 240 kg/m3 ja kuiva-ainepitoisuus 20 %. On otettava huomioon, että nämä kaksi ominaisuutta riippuvat aumauksen kestosta ja sään sateisuudesta. Ravinnepitoisuuksiltaan ruokomassa vastasi olkea sisältäen kuivapainosta 1,3 % kokonaistyppeä, 0,12 % kokonaisfosforia ja 0,76 % kaliumia. Liukoisia ravinteita oli kuivapainosta laskettuna 0,05 % typpeä ja 0,02 % fosforia. Oljesta ruokomassa erosi korkeampien magnesium- ja mangaanipitoisuuksiensa suhteen.

Auman pohja oli eristetty maasta muovikalvolla, mikä mahdollisti aumasta suotautuvien vesien keräämisen ja niissä olevien ravinteiden määrän mittaamisen. Saatujen tulosten mukaan suodosvesissä poistui vuoden aikana typestä alle 5 % ja fosforista alle 10 %. Kaliumista poistui noin 25 %. Poistuneita ravinne-määriä voidaan pitää niin pieninä, että niittojätteen väliaikainen aumaaminen sen ylösottokohdan välittömään läheisyyteen vesistön rannassa ei aiheuta merkittävää ravinteiden valumista takaisin veteen.

Koko koe kuvattiin ja kirjattiin raporttiin, joka toimitettiin ELY-keskukseen.

Konkreettisuuden tärkeys

Rantaviljelijät ovat varsin myötämielisiä järven hoitotyöstä, kunhan toimet ovat konkreettisia. Aumauskokeen tulokset julkistettiin avoimessa tilaisuudessa paikallisille viljelijöille ja muille kiinnostuneille. ”Kyllä me hoidamme ruo´on pellolle, jos joku näkee vaivan niittää ja nostaa sen rannalle", oli erään viljelijän lausahdus, mikä kuvasi hankkeen henkeä hyvin. Kokeen tulokset ovat kaikkien käytössä ja niihin tullaan viittaamaan, kun Kirkkojärvellä järjestetään niittoja tulevaisuudessa.

Niitto2
Auma.

Saaristomerta suojelemaan

Hankkeen päätoteuttaja Olli Välttilä toivoo, että pari aktiivista ilmestyisi hoitoyhdistykseen toteuttamaan Kirkkojärvelle vuonna 2015 laadittua ruovikoiden hoitosuunnitelmaa. Hän myös painottaa aktiivisen seurannan tärkeyttä ja yhteydenpitoa muihin samankaltaisiin projekteihin, jos haluaa osallistua vesiensuojelutyöhön Saaristomeren hyväksi. Ideoista ja pyrkimyksistä voi hyötyä ja inspiroitua molemmin puolin, kun käy vuoropuhelua oman ja toisten suojeluprojektien välillä. Hän nimeääkin motivoivaksi juuri ELY-keskuksen hanketyöläisiltä saadun avun. Lisäksi pienetkin konkreettiset toimet vievät asiaa eteenpäin sekä aikaansaannoksena että yleisen suhtautumisen muuttajana. 

Hankkeen toteutus

Hankekoordinaattori (suunnittelu, toteutus, raportointi): Olli Välttilä (eläkeläinen)
Muut osallistujat:
Veikko Laine (eläkeläinen): toteutus
Yrjö Päivärinne (maanviljelijä): auman säilytyspaikka
Terhi Ajosenpää & Sanna Tikander (ELY-keskuksen VELHO-hanke): avustava suunnittelu
Maria Yli-Renko & Kaisa Riiko (ELY-keskuksen Ruokopelto-hanke): analyysissä ja raportin tarkastuksessa avustaminen



Lisätietoa

Lisää Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksestä

Yhdistyksen nettisivut: www.kiskonkirkkojarvi.fi
Olli Valttila
Facebook-sivut


Haluatko sinäkin olla hankkeellasi laittamassa liikkeelle muutosaaltoa?