laukanlahti banneri png

Laukanlahden suojeluyhdistys

Laukan kosteikon rakentaminen

Laukanlahden suojeluyhdistys rakensi kosteikon Perniön (Salo) Laukanlahden pohjukkaan Myllyojan suulle vuonna 2014. Kosteikko rakennettiin vähentämään pelloilta tulevan maa-aineksen päätymistä suoraan Laukanlahteen.

1

Ravinnemäärät kuriin

Laukanlahti on Saaristomeren merenlahti, joka on erittäin rehevöitynyt ja voimakkaasti umpeenkasvava. Myllyoja on 6 kilometriä pitkä Kirakanjärven laskupuro, joka laskee Laukanlahteen. Sen valuma-alue on runsaat 30 km², josta noin 32 % on maatalousmaata, etenkin suurehkoja kotieläintiloja. Myllyojasta on mitattu suurimmat ravinnemäärät kuin mistään muusta Suomen alueen luonnonvedestä. Kosteikon tarkoitus on hidastaa puroveden virtausta, jotta ravinteikas kiintoaine laskeutuisi ja saostuisi kosteikon pohjalle, eikä jatkaisi matkaansa mereen. Maa-aines kaivetaan saostusaltaista pois ja siirretään takaisin viljelyalueelle. Näin saadaan osaltaan hidastettua Laukanlahden madaltumista ja siitä seuraavaa umpeenkasvua. Lisäksi kosteikon ruovikkoa leikataan, jotta ravinteiden määrä ja siten rehevöityminen vähenisivät vesialueella.

4

Työt alkavat

Kosteikko rakennettiin kaivuutyönä. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin kosteikkosuunnitelma, jonka laatiminen oli haastavaa. Lisäksi avuksi tarvittiin useita asiantuntijoita ennen kuin kaivaminen saattoi todella alkaa. Varsinaisen kaivuutyön aikana maa-aineesta siirrettiin noin 10.000 kiintokuutiometriä.  Koko kaivuutyö tehtiin 4.3 hehtaarin alueelle, ja varsinaiseksi hoitopinta-alaksi tuli 6.18 hehtaaria. Kosteikkoon lasketaan kuuluvaksi myös osa Laukanlahden Natura-alueesta, jolloin kokonaispinta-alaksi tulee noin 11 hehtaaria.

Tulevaisuusnäkymät

Seurantatyö ja mittaukset ravinteiden pysäyttämisen osalta ovat vielä kesken, koska kosteikko rakennettiin vasta vuonna 2014. Kuitenkin nyt voidaan jo todeta, että kosteikon saostusaltaisiin on kertynyt suuret määrät liejua, joten virtauksen hidastaminen toimii.

Yhdistys on tehnyt V-S ELY-keskuksen kanssa kosteikosta hoitosopimuksen, jonka mukaan ruoppauksia tehdään ainakin kerran viiden vuoden hoitosopimusjakson aikana. Nykyinen hoitosopimus on voimassa vuoteen 2019. Tarpeen vaatiessa lisätoimenpiteitä voidaan tehdä kosteikon hyväksi. Kertymiä seurataan säännöllisesti ja niihin reagoidaan asianmukaisesti. Maanomistajien kanssa tehtyjä vuokrasopimuksia pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan, minkä jälkeen hoitosopimusta valtion kanssa voidaan jatkaa. Yhdistyksemme tarkoitus on jatkaa kosteikon hoitoa myös nykyisen sopimuskauden jälkeen.

2

Osallistujat

Hankkeen vetäjä:
Mika Virtanen - LaSy:n hallituksen puheenjohtaja, sopimusneuvottelija, hankkeen valvoja

Yhdistyksen verkkosivut

Muut toimijat:
ELY-keskus - rahoittaja
2-3 ihmistä toimi aktiivisesti mukana hankkeessa

Tustustu myös hanke-esittelyyn:

Tekstin toimitti: Jenni Lehtinen, harjoittelija

Niittolautan rakentaminen ruo´on leikkuuseen

Laukanlahden vesiensuojeluyhdistys toteutti hankkeen, jossa se rakensi ruoko- ja vesikasvillisuuden leikkaamiseen tarkoitetun niittolautan. Lautta valmistui vuonna 2012 ja se pääsi työhön Laukkalahden vesialueelle Perniössä (Salo)

Liika kasvillisuus ongelmana

Laukanlahden vesiensuojeluyhdistys kaipasi laitetta, jolla se voisi pitää lahden ruoko- ja muun kasvillisuuden kurissa.  Aiemmin se oli käyttänyt veneeseen kiinnitettävää pientä leikkuria, mutta se ei ollut ruo´on leikkaamiseen kyllin tehokas. Lisäksi yksityishenkilöiden veneet ja perämoottorit rasittuivat niittotöissä. Ilman kasvillisuuden rajoittamista lahti on vaarassa kasvaa umpeen ja rehevöityä runsaiden ravinnemäärien seurauksena. Lahden hoitaminen ylläpitää vesialueen luonto- ja virkistysarvoja.

Kaislan synty


Yhdistys rupesi toimeen kesällä 2012, ja rakensi niittolautan talkoovoimin. Se rakennettiin kahdesta viiden metrin pituisesta ponttonista, joille rakennettiin kyllästetyistä pattingeista ja laudoista kansi. Valmiista lautasta tuli 3x5m kokoinen ja leikkaamisen suorittaa hydrauli-moottorilla toimiva kaislaleikkuri, jossa oli kolmen metrin levyinen terä. Lautan taakse hankittiin työntövoimainen perämoottori, jotta lauttaa voitaisiin kuljettaa paikasta toiseen tehokkaasti. Lautta nimettiin Kaislaksi ja se pääsi heti koeleikkaamaan vesikasveja 1.9.2012. Lautta on päässyt työskentelemään ja työskentelee yhä Laukanlahdella, joka erkanee Kiskojoesta alajuoksulla, Perniön ja Särkisalon kuntien rajalla, nykyisin Salon kaupungin alueella.

niittohanke 1
niittohanke 2


Yhden lautan merkitys

Kaislan ansiosta ruo´on ja kelluslehtien leikkaaminen on muuttunut tehokkaammaksi. Joka vuosi heinä-elokuun paikkeilla pidetään niittotalkoot, joiden tuloksena esim. kesällä 2016 kerättiin neljä traktorikuormallista vesikasveja. Massa nostettiin raskautensa vuoksi tukkikouralla traktorin lavalle ja vietiin maanviljelijän pellolle kompostoitumaan.  Laukanlahden suojeluyhdistys on nyt niittänyt neljänä kesänä vesikasveja ja aikoo tehdä niin jatkossakin. Niittotalkoot tulevat yhä olemaan vuosittainen tapahtuma, joissa lautta toimii erinomaisena apuna.

Hankkeen voimavara

Niittolauttahanke oli yhdistyksen suurin hanke vuoteen 2012 mennessä. Rauno Kurkela kertoo hankkeen onnistuneen, koska se sai hyvin tukea. Hanketta toteuttaessa huomattiin, että Suomessa on useita vesiensuojelutyötä edesauttavia järjestöjä, jotka olivat valmiita tukemaan Laukanlahden vesiensuojeluyhdistyksen kaltaisia toimijoita. Lisäksi Perniön keksijäyhdistys osoittautui yllättäväksi apuvoimaksi, jolla itsellään oli kiinnostusta vesiensuojelutyöhön. Hanke oli myös mahdollista useiden aktiivisten vapaaehtoisten osallistujien ansiosta.

Uusia päämääriä

Kysyttäessä suojelutyöstä yleensä Kurkela painottaa vesiensuojelun pitkäjänteisyyttä, eli ei kannata luovuttaa ensimmäisen vastoinkäymisen myötä. Innostusta ja voimaa hän kertoo löytyvän yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Laukanlahden vesiensuojeluyhdistys on jatkanut toimintaansa Kaislan rakentamisen ja käytön jälkeenkin. Yhdistys toteutti vuonna 2014 pitkäaikaisen haaveensa, jolloin he rakensivat kosteikon Laukanlahdelle. Vaikka juuri tällä hetkellä yhdistyksellä ei ole hankkeita työn alla, on se valmis tarttumaan toimeen tulevaisuudessakin.

Tekijät

Hankkeen vetäjä: Rauno Kurkela, hallintopäällikkö (eläkkeellä)

Muut toimijat

Perniön keksijäyhdistys

17 henkilöä mukana Lautan rakennustalkoissa, jotka tekivät yhteensä 171,5 talkootuntia


Lisätietoa


Haluatko sinäkin olla hankkeellasi laittamassa liikkeelle muutosaaltoa?

Lisätietoa Saaristomeren Suojelurahaston tukemista hankkeista