laukanlahti banneri png

Laukanlahden suojeluyhdistys

Laukan kosteikon rakentaminen

Laukanlahden suojeluyhdistys rakensi kosteikon Perniön (Salo) Laukanlahden pohjukkaan Myllyojan suulle vuonna 2014. Kosteikko rakennettiin vähentämään pelloilta tulevan maa-aineksen päätymistä suoraan Laukanlahteen.

1

Ravinnemäärät kuriin

Laukanlahti on Saaristomeren merenlahti, joka on erittäin rehevöitynyt ja voimakkaasti umpeenkasvava. Myllyoja on 6 kilometriä pitkä Kirakanjärven laskupuro, joka laskee Laukanlahteen. Sen valuma-alue on runsaat 30 km², josta noin 32 % on maatalousmaata, etenkin suurehkoja kotieläintiloja. Myllyojasta on mitattu suurimmat ravinnemäärät kuin mistään muusta Suomen alueen luonnonvedestä. Kosteikon tarkoitus on hidastaa puroveden virtausta, jotta ravinteikas kiintoaine laskeutuisi ja saostuisi kosteikon pohjalle, eikä jatkaisi matkaansa mereen. Maa-aines kaivetaan saostusaltaista pois ja siirretään takaisin viljelyalueelle. Näin saadaan osaltaan hidastettua Laukanlahden madaltumista ja siitä seuraavaa umpeenkasvua. Lisäksi kosteikon ruovikkoa leikataan, jotta ravinteiden määrä ja siten rehevöityminen vähenisivät vesialueella.

4

Työt alkavat

Kosteikko rakennettiin kaivuutyönä. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin kosteikkosuunnitelma, jonka laatiminen oli haastavaa. Lisäksi avuksi tarvittiin useita asiantuntijoita ennen kuin kaivaminen saattoi todella alkaa. Varsinaisen kaivuutyön aikana maa-aineesta siirrettiin noin 10.000 kiintokuutiometriä.  Koko kaivuutyö tehtiin 4.3 hehtaarin alueelle, ja varsinaiseksi hoitopinta-alaksi tuli 6.18 hehtaaria. Kosteikkoon lasketaan kuuluvaksi myös osa Laukanlahden Natura-alueesta, jolloin kokonaispinta-alaksi tulee noin 11 hehtaaria.

Tulevaisuusnäkymät

Seurantatyö ja mittaukset ravinteiden pysäyttämisen osalta ovat vielä kesken, koska kosteikko rakennettiin vasta vuonna 2014. Kuitenkin nyt voidaan jo todeta, että kosteikon saostusaltaisiin on kertynyt suuret määrät liejua, joten virtauksen hidastaminen toimii.

Yhdistys on tehnyt V-S ELY-keskuksen kanssa kosteikosta hoitosopimuksen, jonka mukaan ruoppauksia tehdään ainakin kerran viiden vuoden hoitosopimusjakson aikana. Nykyinen hoitosopimus on voimassa vuoteen 2019. Tarpeen vaatiessa lisätoimenpiteitä voidaan tehdä kosteikon hyväksi. Kertymiä seurataan säännöllisesti ja niihin reagoidaan asianmukaisesti. Maanomistajien kanssa tehtyjä vuokrasopimuksia pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan, minkä jälkeen hoitosopimusta valtion kanssa voidaan jatkaa. Yhdistyksemme tarkoitus on jatkaa kosteikon hoitoa myös nykyisen sopimuskauden jälkeen.

2

Osallistujat

Hankkeen vetäjä:
Mika Virtanen - LaSy:n hallituksen puheenjohtaja, sopimusneuvottelija, hankkeen valvoja

Yhdistyksen verkkosivut

Muut toimijat:
ELY-keskus - rahoittaja
2-3 ihmistä toimi aktiivisesti mukana hankkeessa

Tustustu myös hanke-esittelyyn:

Tekstin toimitti: Jenni Lehtinen, harjoittelija

Lisätietoa


Haluatko sinäkin olla hankkeellasi laittamassa liikkeelle muutosaaltoa?

Lisätietoa Saaristomeren Suojelurahaston tukemista hankkeista