Ulkoluodoilla Jaakko Ruola

Aallonharjalla

Aallonharjalla-blogissa asiantuntijamme tulkitsevat Saaristomeren tilaa ja siihen liittyviä muutoksia.

Toimituskunta:

Päätoimittaja: Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja, FT, Tove Holm.



Aallonharjalla

3.5.2018 8.16

Roskaton Turku

Turku tavoittelee olevansa hiilineutraali, päästötön ja jätteetön kaupunki vuonna 2040. Nämä strategiset tavoitteet vaikuttavat haastavilta. Tavoitteena oleva jätteettömyys ei tarkoita sitä ettemme tuottaisi ollenkaan jätteitä, vaan että kaikki tuottamamme jäte hyödynnetään käyttäen jätettä uudelleen tai jätteen materiaali ja energia hyödyntäen.

Kaupungin omien tavoitteiden lisäksi jätteiden materiaalihyötykäytölle ja hyödyntämiselle on asetettu myös seudullisia ja valtakunnallisia tavoitteita.

Jätehuoltomääräysten vaikutus kaupungin ja sen vesistöjen roskaantumiseen
Pakkausjätteiden jätehuollon vastuun siirryttyä jätelain muutoksella tuottajille asetettiin tuottajayhteisöille velvoite perustaa noin 500 muovikeräyspistettä koko maahan, joista Turun kaupungin alueella on tällä hetkellä ainoastaan 9 kpl. Lounais-Suomen 17 kunnan jätehuoltomääräykset päivitettiin vuonna 2017. Siinä yhteydessä lisättiin mm. muovin erilliskeräysvelvoite yli 20 huoneiston taloyhtiöille, mikä astuu voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Muovin erilliskeräyksellä pyritään lisäämään erityisesti materiaalikierrätyksen osuutta jätteiden hyödyntämisessä.

Jätehuoltomääräyksillä tai muovin erilliskeräyksen lisäämisellä ei kuitenkaan ole juuri vaikutusta kaupungin ja sen vesistöjen roskaantumiseen. Roskaantumista vähentääkseen kaupunki on asentanut yleisille alueille yhteensä noin 2400 jäteastiaa ja -säiliötä. Vuosittain uusitaan ja vaihdetaan noin 100 astiaa. Uudet jäteastiat sijoitetaan pääosin kaupunkilaisilta tulleen palautteen ja aloitteiden perusteella.

IMG_20170424_135624
Kuva: Olli-Pekka Mäki

Katujen ja yleisten alueiden säännöllisellä siivouksella vaikutetaan alueiden roskaantumiseen. Samalla vähennetään myös vesistöjen roskaantumista, koska osa maassa ja kaduilla olevista roskista päätyy kaupunkipuroihin, Aurajokeen ja mereen sade- ja hulevesiviemäreiden kautta.

Ratkaisuja vesistöjen roskaantumisen vähentämiseksi
Vesistöjen roskaantumisen vähentämisessä on kokeiltu erilaisia menetelmiä, viime vuonna esimerkiksi Aurajoen vierasvenesatamaan sijoitettua kelluvaa laitetta, joka keräsi veden pinnalla kelluvaa roskaa. Makroroskan lisäksi vesistöissä on mikroroskaa, joka pienen kokonsa (< 5 mm) vuoksi päätyy helposti vesieliöiden ruuansulatusjärjestelmään ja siten ravintoketjuun. Tutkijat selvittävät sen vaikutuksia ekosysteemeihin aktiivisesti. Kaupunki on teettänyt mikroroskan määrää ja laatua koskevia selvityksiä erityisesti hulevesistä, mutta myös Aurajoesta, Turun edustan merialueelta sekä jätevedenpuhdistamolta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä. Kaupunkialueen hulevedet sisälsivät huomattavia määriä mikroroskia verrattuna luonnontilassa oleviin ojavesiin. Merkittävä osa mikroroskista on peräisin arkielämässä käytetyistä muoveista. Jätevesissä olevat mikroroskat ovat puolestaan pääosin peräisin tekstiileistä ja erityyppisistä kemikaaleista ja kosmetiikkatuotteista, jotka usein sisältävät mikromuoveja. Ne ovat vaikeasti poistettavissa jätevedenpuhdistamoilla, minkä vuoksi niiden viemäriin kulkeutumisen ennaltaehkäisy olisi erittäin tärkeätä.

Osa kaupungin roskaantumisesta liittyy erityisesti suuriin yleisötapahtumiin. Tapahtuman järjestäjiä edellytetäänkin järjestämään riittävästi jäteastioita tapahtuma-alueelle ja siivoamaan alue tapahtuman jälkeen. Suurin osa tapahtumien aikaisesta roskaantumisesta tapahtuu kuitenkin muualla kaupunkialueella.

Roskaantumisen haittojen vähentämisessä kaupunki tekee yhteistyötä eri järjestöjen ja omakotiyhdistysten kanssa. Siivoustalkoiden avustamista kaupunki on toteuttanut jo vuosia. Kolmas sektori ja kaupunkilaiset ovatkin merkittävä kumppanimme työssä roskaantumista vastaan. Toivottavasti rantojen siivoustapahtumista tulee jokavuotinen perinne Tallinnan kaupungin tapaan, jossa keväisiä rantasiivoustalkoita on järjestetty jo yli 25 vuoden ajan.

Jätehuoltomääräyksistä ja jäteastioiden määrästä ja sijainnista huolimatta suurin merkittävä roskaantumiseen vaikuttava asia ovat ihmisten asenteet ja sen mukainen käyttäytyminen. Asennekasvatustyötä kaupunki voi myös tehdä, mutta sääntöihin, valvontaan ja jätehuoltoinfran toteutukseen nähden se on jo huomattavasti vaikeampaa. Roskaantumiseen vaikuttavat myös ihmisten kulutustottumukset ja tuotteiden valmistajien ratkaisut mm. pakkausmateriaalien osalta.


Olli-Pekka Mäki

Olli-Pekka Mäki toimii Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunnan varapuheenjohtajana ja va. ympäristönsuojelupäällikkönä Turun kaupungilla.

op
Olli-Pekka Mäki. Kuva: Tove Holm


Palaa otsikoihin