Aspö Jaakko Ruola

Uutiset

Ajankohtaista meiltä ja Saaristomeren suojelusta

5.3.2018 9.22

Vesilinniemen kuormitus ja kunnostustarpeet selvitettiin

Kustavin Kaurissalossa sijaitseva Vesilinniemi on suojaisan merenlahden ympäröimä alue. Paikalliset asukkaat ovat huolestuneet Vesilinniemen merialueen tilasta erityisesti uposkasvillisuuden lisääntymisen takia. Vähittäisen rehevöitymisen vaikutukset ovat saaneet ranta-asukkaat miettimään vesiensuojelutyön aloittamista Vesilinniemen merialueen tilan sekä virkistyskäyttö- ja maisema-arvojen parantamiseksi.

Tuumasta toimeen

Vesilinniemen ranta-alueen asukkaat ovat perustaneet Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys ry:n, joka on rekisteröity maaliskuussa 2016. Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys otti alkuvuodesta 2016 yhteyttä Valoniaan, minkä jälkeen aloimme yhdessä pohtia vesiensuojelutyön suuntaviivoja ja keinoja sekä siihen tarvittavan hankerahoituksen hakemista. Lähtökohtana oli, että Vesilinniemen alueelta ei ollut valmiiksi tietoa alueen vedenlaadusta, kasvillisuudesta tai valuma-alueelta mereen päätyvästä kuormituksesta. Joulukuussa 2016 vesiensuojeluyhdistys sai Saaristomeren suojelurahastolta hankerahoituksen Vesilinniemen merenlahden kuormitus- ja kunnostustarveselvityksen tekemistä varten. Yhdistys tilasi maaliskuussa 2017 Valonialta kuormitus- ja kunnostustarveselvityksen laatimistyön.

Ahvenvita_ruoko_Topenginlahden_pohjukka_pieni
Kuva: Topenginlahden pohjukka. Edustalla ahvenvitaa ja taustalla järviruovikkoa. Kuva: Kirsi Ahonen / Valonia

Vesilinniemen merenlahtien ekologinen tila on vuoden 2017 vesinäytteiden perusteella tyydyttävä. Merialuetta vaivaa vähittäinen rehevöityminen. Vesilinniemen valuma-alueelta mereen päätyvä kuormitus on yleisesti ottaen melko maltillista. Tosin esimerkiksi Topenginlahden pohjukkaan laskevasta ojasta mitattiin marraskuussa 2017 varsin korkeita ravinnepitoisuuksia.

Vuonna 2017 tehdyn kasvillisuusselvityksen perusteella vesikasvillisuuden yhteispinta-ala oli noin 68 hehtaaria. Siten reilu kolmannes vesialasta on vesikasvien kasvualuetta. Ruovikoiden yhteispinta-ala oli noin 26 hehtaaria ja uposkasvillisuutta oli noin 42 hehtaarilla. Selvästi yleisin uposkasvi oli ahvenvita, jota kasvoi noin 30 hehtaarin alalla. Toinen yleinen uposkasvi alueella on tähkä-ärviä.

Kasvillisuuskartta_pieni
Vesilinniemen vesikasvillisuuskartta kesällä 2017.

Mitä toimenpiteitä vesiensuojelun eteen voisi tehdä?

Meren tilan parantamiseksi raportissa on ehdotettu seuraavia hoito- ja kunnostustoimia:

  • vesikasviniitot: ruovikot ja uposkasvillisuus (ahvenvita ja tähkä-ärviä)
  • kosteikkojen perustaminen
  • vesiensuojelutoimenpiteet valuma-alueen maankäytössä:
    metsätalous – suojakaistat, perkaus- ja ojakatkoset, pintavalutuskentät ja kosteikot
    maastalous – suojakaistat, tarkennettu lannoitus, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus
  • ruoppauspinta-alan minimoinen
  • vesiensuojelutoimet rantakiinteistöllä: jätevedet, kompostointi, rannan käyttö
  • moottoriveneiden ajonopeuksien alentaminen salmissa ja matalilla alueilla
  • hoitokalastus
  • omatoimisen vesistöseurannan järjestäminen: näkösyvyys, sinilevät, vesikasvillisuus

Lisätietoja

Kustavin Vesilinniemen merenlahden kuormitus- ja kunnostustarveselvitys


Palaa otsikoihin