Saaristomeri-termistöä

Auma

Kumpumainen rakenne, jota käytetään maataloustuotteiden säilyttämiseen ulkosalla. Ne ovat joko pyöreitä tai pitkulaisia ja niitä käytetään kestävään varastointiin, joka voi kestää muutamasta päivästä aina talven yli.

Aumata
Varastoida aumaan (yleensä) maataloustuotteita.

Biosfääri(alue)
Biosfäärialueet ovat alueita, jotka koostuvat suojelualueista ja toiminta-alueista. Niiden tarkoitus on edistää yhdellä kertaa elinympäristön monimuotoisuuden suojelua, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristötutkimusta, mikä tekee niistä eräänlaisia kestävän kehityksen mallialueita.

Eroosio
Maaperä rapautuu vähitellen veden, tuulen ja jään vaikutuksesta. Irronnut kiintoaine huuhtoutuu valumavesien mukana ja päätyy lopulta vesistöjen pohjalle, jossa se sedimentoituu ja esimerkiksi mataloittaa järveä johtaen lopulta järven umpeenkasvuun. 

Ekologinen tila
Määritellään mittaamalla biologisia tekijöitä luonnossa, jotka eivät ole joutuneet ihmisten vaikutuksen alaiseksi ja verrataan alueisiin, joihin ihminen on vaikuttanut. Esimerkiksi vesistössä tarkastellaan planktonlevien, piilevien, vesikasvien, pohjaeläinten ja kalojen tilaa ja lisäksi huomioidaan mm. veden kokonaisravinteet, pH ja näkösyvyys.

Fosfori (P)
Fosfori on yksi maapallon yleisimpiä alkuaineita, jota löytyy luonnossa epäorgaanisena fosfaattina ja kaikista elävistä soluista, mutta ei vapaana alkuaineena luonnossa. Fosfaatteja käytetään lannoitteissa, pesuaineissa, hammastahnoissa ja posliinin valmistuksessa. Fosfori on peräisin fosforipitoisista kivilajeista, joista se rapautuu ja huuhtoutuu vesistöihin.

Ihmiset lisäävät fosforikuormitusta vesistöissä kaivostoiminnalla sekä lannoittamalla peltoja, joista kasviravinne huuhtoutuu vesistöihin kasvien ja levien ravinteeksi. Käyttämätön fosfori sedimentoituu pohjalle. Hapettomissa olosuhteissa fosfori vapautuu takaisin vesistöön. Fosfori on usein järvissä minimiravinteena, eli sen lisääntyessä kasvien ja levien kasvu kiihtyy. Rehevöityminen voi johtaa pohjan happikatoihin ja sisäiseen kuormitukseen.

Humus
Orgaanista eli eloperäistä ainesta, tunnetaan myös nimillä mullas tai humusaine. Humusta muodostuu kuolleiden eliöiden maatuessa, esimerkiksi kompostissa kasvit ja ruuantähteet muuttuvat humukseksi. Osa maaperän humuksesta liukenee jokiin ja kulkeutuu järviin värjäten luonnonvedet kellertäväksi tai ruskehtavaksi.

Indikaattorilaji
Laji, joka menestyy rajatuissa olosuhteissa. Jos näissä olosuhteissa tapahtuu muutoksia, indikaattorilaji kärsii. Indikaattorilajeja seuraamalla voidaan siten helposti seurasta ympäristön tilaa ja muutoksia. Esimerkiksi vedenhappamoituminen vaikuttaa rapuihin negatiivisesti ja puolestaan rahkasammaleeseen positiivisesti.

Kiintoaine
Hiukkasmaista, humusta karkeampaa ainesta. Se voi olla orgaanista (eliöt, aines voi olla elävää tai kuollutta) tai epäorgaanista (mm. savi ja hiesu). Kiintoaineen kulkeutuminen maalta vesistöihin on osa luontaista  geologista kiertokulkua. Suurina pitoisuuksina (kiintoainekuormitus) voi aiheuttaa veden samentumista, vesistöjen madaltumista ja pohjan liettymistä. Kiintoaineeseen voi olla sitoutuneena vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, kuten fosforia.

KiintoainekuormitusSuuret määrät kiintoainetta kuormittavat järveä ja samentavat vettä. Tällöin valon läpäisykyky heikkenee, mikä vaikuttaa valoa tarvitseviin kasveihin, esimerkiksi vähentämällä uposlehtisiä. Sameus vaikuttaa myös vesistön eliöiden ravintoketjuun heikentäen eläinten saalistuskykyä. Kuormituksen vähentämiseksi on kehitetty erilaisia vesiensuojelumenetelmiä, kuten laskeutusaltaita, lietekuoppia ja- taskuja. Nämä uomaan tai sen yhteyteen kaivetut syvennykset pidättävät kiintoainetta hitaasti virtaavilla paikoilla.

Kokonaisfosfori
Veden sisältämän fosforin kokonaismäärä eli fosforipitoisuus, jota seurataan luonnonvesissä. Fosfori on yleensä minimiravinne vesistöissä, eli sen pitoisuuden kasvu vauhdittaa rehevöitymistä. Kokonaisfosfori käsittää kaikki veden erilaiset fosforin yhdisteet, kuten fosfaatit.
Kokonaiskuormitus

Vesistöön kohdistuva yhteenlaskettu kuormitus: pistekuormitus (yhdyskuntajätevedet, kalankasvatus, teollisuus), hajakuormitus (maatalous, haja-asutus, metsätalous), ilmalaskeuma ja luonnonhuuhtouma. Virtausten mukana tuleviin ravinteiseen, sisäiseen kuormitukseen ja luonnonhuuhtoumaan ihmisen on vaikea vaikuttaa, siksi onkin tärkeä vähentää ihmisen aiheuttamaa ulkoista kuormitusta.

Kokonaistyppi
Veden sisältämän typen kokonaismäärä eli typpipitoisuus, jota seurataan luonnonvesissä. Typpipitoisuudella tarkoitetaan eri typpeä sisältävien yhdisteiden liuennutta määrää litrassa vettä. Kokonaistyppi sisältää veteen liuenneen ja kiintoaineeseen sitoutuneen typen kaikissa esiintymismuodoissa. Yleisimpiä typpiyhdisteitä vesistöissä ovat nitraatit, nitriitit, ammoniakki ja sen ioniyhdisteet ammoniumit.

Kokoomajärvi
Järvi, johon pienempien järvien vedet kerääntyvät.

Kosteikko
Kosteikoiksi nimitetään luontotyyppejä kovanmaan ja avoveden välillä. Niitä ovat suot, vettyneet ja matalat maa-alueet, matalat järvet, tulvametsät ja virtaavat vedet. Kosteikkoja rakennetaan vesiensuojelutarkoituksessa, koska veden mukana kulkeva kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjalle ja sedimentoituu. Samalla kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita poistuu kierrosta kasvien hyödyntäessä ravinteet.

Liettynyt
Liete on veden ja pienten ainehiukkasten muodostamaa (heterogeenistä) seosta, yleensä savimassaa tai muuta maa-ainesta. Veteen lietettä syntyy yleensä, kun maaperää muokataan ja viljelyalueita ojitetaan. Pohjaan kerääntyessään liete muodostaa pohjakerroksia, jotka voivat suurina kerääminä madaltaa vesistöjä.

Nousueste
Nousueste on ihmisen rakentama seinämä, joka estää kalaa nousemasta vastavirtaan sen yrittäessä siirtyä vesialueesta toiseen. Kala kykenee hyppäämään ja uimaan vastavirtaan, vaikka vastassa olisi ylämäki, nousuesteen yli se ei pääse.

Pohjavesisyöttöinen puro
Puro on kapea, virtaavan veden uoma, jossa kalan on mahdollista liikkua. Pohjavesisyöttöinen tarkoittaa, että puron vesi on lähtöisin pohjavedestä. Pohjavesi 'purkautuu' pinnalle lähteistä tai tihkuu pinnalle tihkupinnan alueella.

Ponttoni
Kelluva ilmatäytteinen kappale, jota käytetään esimerkiksi laiturien tukena ja laivojen ankkuroinnissa maihin

Rauma
Salmi, joka on virtaava ja sula myös talvella.

Ravinnekuormitus
Ravinnekuormitusta muodostuu, kun vedessä on suuret määrät ravinteita, mikä voi johtaa veden rehevöitymiseen. Ravinteita kertyy vesistöihin ilmasta laskeumana sekä piste- ja hajakuormitus-valumina. Erityisesti fosforia ja typpeä tulee vesistöihin maataloudesta. Ravinnekuormitusta tapahtuu myös ojituksen ja maanmuokkauksen seurauksena, jolloin maaperään sedimentoituneet ravinteet liukenevat vesistöön. Ravinnekuormituksen kesto vaihtelee vesialueiden välillä.

Rehevöityminen
Rehevöityminen tarkoittaa ravinteiden ylitarjontaa vesissä. Typpeä ja fosforia (kasville tärkeitä ravintoaineita) kertyy veteen ihmisen toiminnan seurauksena, mikä lisää kasvien kasvua. Helpoiten tunnistettava merkki vesialueen rehevöitymisestä on sinilevä. Koska kasveja kasvaa enemmän niiden hajoaminen kuluttaa kasvavin määrin veden happivarastoja, mikä voi johtaa syvänteiden hapettomuuteen (erityisesti talvella). Ravinnekuormitus voi johtaa noidankehään, jos veden pohjassa olevat ravinteet alkavat irtautua takaisin veteen.

Ruoppaus
Tarkoittaa rannan tai vesistön pohjan muokkaamista poistamalla tai lisäämällä maa-ainesta. Ruoppauksia tehdään esimerkiksi vesiväylien syventämiseksi ja uimarantojen muuttamiseksi virkistyskäyttöön sopiviksi.

Saostusallas
Käytetään vedenpuhdistuksessa altaana, mihin epäpuhtaudet saostetaan. Saostaminen tarkoittaa erotusmenetelmää, jolla pyritään poistamaan nesteestä esimerkiksi kiintoaineita ja kemikaaleja. Saostus voidaan tehdä kemiallisesti tai mekaanisesti.

Sinilevä (syanobakteerit)
Sinilevät ovat yksisoluisia eliöitä (eli esitumallisia prokaritootteja), jotka eivät ole leviä vaan bakteerien ja levien välimuotoja. Ne kuitenkin yhteyttävät kasvien tapaan. Jos vedessä on runsaasti ravinteita, sinilevät muodostavat heikkotuulisessa ja lämpimässä säässä nauhoja, joista muodostuu pintalaattoja.

Fosforiravinnemäärä vaikuttaa etenkin pintalaattoja muodostavien sinilevälajien (, jotka sitovat liuentunuttua typpeä) kasvuun. Suurin osa sinilevälajeista ei ole myrkyllisiä, mutta maksamyrkkyä ja hermomyrkkyä muodostavia lajeja löytyy Itämerestä.

Sisäinen kuormitus
Järven pohjalle sedimentoitunut fosfori pysyy sitoutuneena pohjasedimenttiin niin kauan kuin pohjassa on happea. Hajottajat muuttavat ulosteen ja kuolleiden eliöiden sisältämän fosforin kasveille soveltuvaan muotoon. Hajotus vaatii kuitenkin happea, joten rehevissä järvissä pohjaan vajonneet kuolleet kasvit ja eläimet aiheuttavat happikatoja. Hapettomissa olosuhteissa fosfori vapautuu pohjasedimentistä ja järvi alkaa kuormittaa itseään.

Suodosvesi
Seoksesta tai aineesta läpivirtaava vesi, johon tarttuu mineraaleja ja kemikaalisia aineita.

Sähkökoekalastus
Sähkökoekalastuksessa kalat tainnutetaan sähkökentällä. Käytetään useinmiten kalanpoikasiin pesimäalueilla, jotta kalakantaa voidaan tutkia.

Typpi (N)
Ilmakehässä on kaasumuotoista typpeä 78 %, jota vain harvat eliöt (mm. sinilevät) pystyvät hyödyntämään suoraan siinä muodossa. Typen yhdisteistä sen sijaan ammoniakki, nitriitti ja nitraatti ovat tärkeitä kasviravinteita. Salamointi muuttaa ilmakehän typpeä nitraateiksi, jotka liukenevat sadeveteen ja päätyvät maaperään. Kasvien juurissa  ja maaperässä elää typpeä sitovia bakteereja, jotka muuttavat ilmakehän typen kasveille käyttökelpoiseksi. Typpi kiertää luonnossa luonnostaan mutta ihmisen toiminta vaikuttaa kiertoon kielteisesti. Liikenteestä ja teollisuudesta vapautuu ilmakehään myrkyllisiä typen oksideja (aiheuttavat happosateita) ja pelloille lisätään typpilannoitteita, joista osa päätyy vesistöihin rehevöittämään. Noin puolet typen huuhtoumasta on luonnonhuuhtoumaa, eikä siis johdu ihmisen toiminnasta.

Uposlehtinen
Uposlehtinen on vesikasvi, joka kasvaa upoksissa pohjasta pintaa kohti.

Vaelluseste
Estää kalaa liikkumasta vesialueelta toiselle, jolloin kala ei välttämättä pääse pesimä- tai parittelualueelleen, vaan joutuu pärjäämään ihmisen määrittelemällä alueella.