Aallonharjalla
Aallonharjalla
Saaristomeren helmet – osa aivan lähellä Turkua!
Saaristomeri on todella ainutlaatuinen alue ja osa mielenkiintoisimmista kohteista ovat aivan käden ulottuvissa ja tavoitettavissa Turusta katsoen. Aikaisemmin vain et ehkä ole huomannut pysähtyä näissä mielenkiintoisissa paikoissa. Vai oletko? Tutustutaanpa vaikka kolmeen vähän erityyppiseen helmeen.
Toivottavasti saat näillä käynneilläsi Saaristomeren huippukohteisiin vahvistuksen ajatukselle liittyä Aallonharjalla kampanjaamme. Tukemalla Saaristomeren Suojelurahaston toimintaa edistämme yhdessä Saaristomeriasiaa myös tulevaisuudessa.
Airiston maisemat ja äänet netissä
Seilin saaressa alle 20 km Turun keskustasta olevaan ylempään linjatauluun, eteläisellä Airistolla sijoitettu nettikameran jonka kautta voi ympäri vuoden ja vuorokauden seurata Saaristomeren maisemia toimintoja. Kamera on kalasääsken pesässä ja parhaimmillaan pesinnän ollessa kiivaimmillaan kameraa katselee jopa yli 30 000 henkeä päivässä. Kamerassa on myös mikrofoni, joten myös Saaristomeren äänimaisemaan pääsee mukaan. Kameralla on runsas aktiivikäyttäjien joukko ja usein parhaat hetket löytyvät tallennettuna helposti eri internetin videopalveluilta. Nettikameran toiminnasta vastaavat Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Saaristomeren Suojelurahaston kautta on myös merkittävästi tuettu tämän nettikameran toimintaa.

Stora Äggskärin merimetsot ja merikotkat
Stora Äggskärin merimetsoluoto sijaitsee noin 30 km Turun keskustasta ja on yksi parhaiten tunnetuista merimetsojen pesimäpaikoista Saaristomerellä. Paikan löytää helposti, kun seurailee Turusta kohti Ahvenanmaata kulkevaa laivaväylää ja tarkastelee Innamon saaren itäpuolella olevia pikkusaaria. Merimetsoja toki lisääntyy nykyisin myös lähempänäkin Turkua esimerkiksi Ruissalon saaren pohjoispuolella.
Merimetsoja Stora Äggskärin luodolla. Kuva: Juha Kääriä
Merimetsojen pesintää on mielenkiintoista seurata erityisesti huhti-kesäkuun aikana mutta rauhoitettujen lintujen elämää on syytä tarkastella vähän kauempaa kiikareiden avulla. Kiikareihin yleensä myös osuus useimpiakin merikotkia koska osa merikotkista on oppinut käyttämään merimetsoja saaliinaan ja usein merikotkat oleskelevat saaliidensa keskellä pitkiäkin aikoja. Merimetsot lannoittavat pesimäsaarensa varsin tehokkaasti ulosteillaan ja sen takia monimuotoinen kasvillisuus rehottaa näillä paikolla myös loppukesän aikana.
Lilla Äggskärin hyljeluoto
Tämä pieni luoto sijaitsee väylien risteysalueella Ominaisten saaren pohjoispuolella alle 30 km päästä Turun keskustasta. Ruotsiin kulkevat lautat kulkevat aivan luodon läheltä ja hylkeitä pystyy tarkkasilmäinen erottamaan ihan paljain silminkin laivan kannelta tai vaikka ravintolan pöydästäkin. Kiikarit toki on hyvä pitää mukana matkassa. Pikku luoto on jo vuosien ajan ollut siis yksi varmimmista paikoista päästä seuraamaan harmaahylkeiden elämää.
Hylkeiden havainnointi ei aina ole ihan helppoa eli varmimmin niitä näkee aivan tyynellä kelillä ja koukkaamalla veneellä luodon pohjoispuolitse aivan rantaa viistäen. Jos liikut purjehtimalla niin lähesty rantaa täysin hiljaisesti tuulen alapuolelta pelkällä isopurjeella hidasta vauhtia. Jossain vaiheessa huomaat että uteliaat hylkeet pärskähtävät äänekkäästi pintaan jopa aivan veneesi vieressä. Jos olet liikkeellä moottorin voimalla niin sammuta kone hetkeksi saaren rannan tuntumassa ja anna tuulen kuljettaa venettä. Kiikaroi ympäristöä kunnes näet ensimmäisen hylkeen. Malta paikallasi vähintään 10- 20 minuuttia niin havainto on lähes aina 100 % varma.
Harmaanhylkeet Lilla Äggskärin hyljeluodolla. Kuva: Petteri Kääriä.
Hylkeet myös ääntelevät eli kun pääset riittävän lähelle hylkeitä voit myös kuulla niiden ääniä. Parhaimmillaan tyynellä kelillä hylkeiden ääntely luodolta kuuluu aika kauaskin merelle.
Lisätietoja harmaahylkeistä löytyy vaikkapa seuraavilta nettisivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Halli_(el%C3%A4in)
Juha Kääriä
Juha Kääriä toimii Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunnan puheenjohtajana ja Rakentamisen, ympäristön ja energian koulutus- ja tutkimusvastuun päällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa.
