Saaristomeren luonto ei kukoista ilman hyvin voivaa merta

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on järjestänyt Saaristomeren kansallispuiston hoitotalkooleirejä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa jo vuosikymmenien ajan.

Luonnonsuojelupiiri on ollut myös perustamassa Saaristomeren Suojelurahastoa, sillä ilman tervettä merta ja merenalaista luontoa, ei merenpinnan päällisetkään luontoarvot voi pitkällä tähtäimellä hyvin.

Maalla Saaristomeren luontoa on jo vuosikymmenien ajan totuttu hoitamaan: Saariston monet perinnemaisemat ovat saaneet keväisin ja kesäisin kymmenet vapaaehtoiset antamaan aikaa ja hikipisaroita maisemien kevätsiivoukseen ja heinänniittotalkoisiin. Aiemmin maisemat pysyivät avoimina saaristolaisten jokapäiväisen työn tuloksena. Karja avitti ketojen ja niittyjen lajien mahdollisuuksia. Tänä päivänä talkoolaiset ja Metsähallitus ovat saaneet taas monin paikoin eläimet perinnemaisemien hoidon avuksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin ja Metsähallituksen jokavuotinen yhteistyö saaristossa on hyvä esimerkki toimivasta kumppanuudesta ja paikallisesta yhteistyöstä, joka on myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan kantavia periaatteita. Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvien saarten, kuten Jungfruskärin, Berghamin ja Boskärin lehdesniityt, hakamaat ja rantaniityt kukoistavat jälleen raivaamisen, lehdestämisen, niittämisen, haravoimisen ja laiduntamisen avulla. Perinnebiotoopit elättävät kymmeniä uhanalaisia kasvilajeja ja niillä eläviä hyönteisiä. Saaret, joilla talkooleirejä on järjestetty vuosikymmeniä, ovat tänä päivänä luonnon- ja kulttuurimaisemiltaan Saaristomeren helmiä.

Viime vuosina myös meren ja vesien hoidon tärkeys on tunnustettu ja työ on saanut tuekseen erilaisia suunnitelmia, direktiivejä, ohjelmia ja hankkeita sekä tempauksia. Ilman vedenalaista luontoa; kalliopohjien leväyhdyskuntien ja hiekka-sorapohjien putkilokasviyhdykuntien, sinisimpukoiden, pieneliöiden ja kalojen tervettä ekosysteemiä, eivät maanpäälliset luontokohteetkaan kukoista. Ravintoketjut ulottuvat maalta veteen ja monet rannat ja rantojen kasveista kärsivät limoittumisesta, roskaantumisesta, levien ja kuolleiden kasvi- ja levämassojen tukahduttavasta vaikutuksesta. Liiat ravinteet näkyvät rantojen ruovikoitumisena ja esimerkiksi rakkolevien häviämisenä. Lopulta ihminenkin väistyy pois huonokuntoisen ja sinileväisen veden ääreltä.

Työ tarvitsee myös resursseja; asiantuntijoita, aikaa ja rahaa. Jokainen voi olla mukana Saaristomeren Suojelurahaston kautta tukemassa paikallisia hankkeita; lahjoittamalla varoja, tukemalla tai antamalla työpanoksensa Saaristomeren hyväksi, erilaisten yritysyhteistyömallien kautta tai ostamalla tuotteita, joiden tuotto käytetään suojelutyöhön. Suojelurahaston tunnettavuus on kasvanut onnistuneiden hankkeiden ja näkyvyyden lisääntymisen myötä. Myös sinä voit olla mukana pelastamassa maailman suurimman saariston luontoa. Huolehdithan myös omalta osaltasi roskista, ympäristön kannalta parhaista valinnoistasi kuluttajana. Suosi myös saariston luontoa huomioivaa liikkumista, vaikka kanootilla, purjeilla tai yhteisaluksilla. Voit myös liittyä paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen ja tule mukaan talkooleireille.

Talkootyötä myös luonnon monimuotoisuuden hyväksi on sisältynyt moniin Saaristomeren Suojelurahaston rahoittamiin hankkeisiin, kuten:

VALONIAn virtavesihankkeet 2014 ja 2015

Paimionjoki-yhdistyksen purokunnostushanke 2016-

Laukanlahden Suojeluyhdistyksen niittohanke 2012

Hannu Klemola

Aluepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunnan jäsen

Lisätietoja:

Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

Saaristomeren kansallispuisto

Palaa otsikoihin